Heinäkuisena sunnuntaina, mieheni synttäripäivän aattona, suuntasimme kohti Kolin kansallispuistoa. Olimme yöpyneet läntiseltä Uudeltamaalta katsoen “puolimatkan krouvissa”, Häyrilän maatilamajoituksessa, ja nyt oli aika jatkaa matkaa kohti varsinaista kohdettamme, Kolia.
Kuten ei matkan alkaessakaan, miehelläni ei ollut nytkään tietoa seuraavasta kohteestamme. Hän tiesi ainoastaan, että jatkaisimme edelleen Viitostiellä. Pääsimme melkein perille saakka, ennen kuin eteemme tuli Ukko-Kolin tienviitta, joka paljasti määränpäämme.
Jeanin ja Ainon jäljillä
Kuten aiemmista bloggauksistani on voinut lukea, yleensä alkaa tapahtua kun me saavumme paikalle, ollaanpa sitten Suomessa tai maailmalla. Tällä kertaa ei isompia vyöryjä aiheutunut, mutta Kolin kiskohissi kyllä pysähtyi, kun saavuimme viboinemme alueelle. Pahoittelut siis hissiin jumiutuneille!
Majoituimme Jean & Aino -sviitissä. Huone on nimetty Jean ja Aino Sibeliuksen mukaan. He tekivät häämatkansa Kolille heinäkuussa 1892.
Ensimmäinen ilta Kolilla kului ihan vain tunnelmasta nauttien. Huoneessamme oli parveke, jossa istuimme myöhään yöhön kuusien kuisketta kuunnellen ja Pieliselle tuijotellen.
Parvekkeeltamme oli suora näkymä Kolin maisemahissille. Mieheni ei vielä sitä tiennyt, mutta seuraavana päivänä tulisimme menemään hissillä alas ja siellä odottaisi hänen siskonsa perheineen.
Maisemahissillä synttärikahveille
Synttäripäivän aamuna nautimme hotellilla hyvän aamiaisen kauniilla maisemilla höystettynä. Sen jälkeen otin mukaan seuraavaan yllätykseen liittyvän rekvisiittakassini ja suuntasimme maisemahissille.
Huh, mikä kokemus! Maisemahissi näytti parvekkeelta katsottuna paljon kesymmältä, kuin mitä se todellisuudessa oli. Olen varsinkin viime vuodet kartellut visusti kaikenlaisia huvipuistolaitteita, mutta tässäpä niissä menetetty aika nyt tuli korvattua, kiljumisineen.
Matka maisemahissillä kestää 8 minuuttia, 770 metriä ja korkeuseroa matkan aikana kertyy 212 metriä. Edestakainen matka maksaa 10 euroa (heinäkuu 2021). Hissimatka on kyllä elämys, mutta jos kärsit pahasta korkean paikan kammosta, suosittelen alas menemiseen maisemahissin sijaan portaita tai maksutonta kiskohissiä.
Poistuttuamme hieman törmäillen maisemahissistä kaikki sujui suunnitelmien mukaisesti ja mieheni sisko perheineen hyppäsi eteemme hissirakennuksen takaa. Olimme nähneet edellisen kerran kaksi vuotta aiemmin, joten hetki oli ikimuistoinen.
Päivänsankari kukitettiin, lahjottiin, hatutettiin ja myös olkanauha laitettiin paikoilleen. Kahvittelujen jälkeen otimme vielä porukalla maisemahissiajelut, ennen kuin jatkoimme eri suuntiin.
Piknik Akka-Kolilla
Synttäripäivän iltana oli tarkoitus käydä vielä syömässä sekä tehdä piknik-reissu Kolin huipulle, mutta aika alkoi käydä vähiin. Huomenna lähtisimme jo kohti roadtripimme seuraavaa etappia, Varkautta.
Piknik Kolilla oli ollut mielessäni suunnittelun alusta saakka, joten se oli mahdutettava ohjelmaan. Hain viimeisen rekvisiittakassini huoneestamme ja tilaamani piknik-korin respasta. Respasta kerrottiin, että Akka-Koli sopisi parhaiten piknik-tarkoitukseen ja tämän totesimme myöhemmin itsekin.
Kolille kipuamiseen voi valita portaat tai polun. Molemmat lähtevät Yläpihalta, Break Sokos Hotel Kolin välittömästä läheisyydestä.
Monesti olimme kaihoten katselleet ohjelmia ja somepostauksia Kolilta ja vihdoin olimme itsekin näiden maisemien äärellä. Löysimme Akka-Kolin kallioilta paikan, josta oli upeat panoraamanäkymät ja joka sopi erinomaisesti piknikille.
Mykistävä Ukko-Koli
Pelkäsimme etenkin omalla kohdallamme nimen olevan enne, joten jätimme väliin kipuamisen Paha-Kolille ja lähdimme piknikin jälkeen kohti lempeämmältä kuulostavaa Ukko-Kolia.
Rohkeampien kannattaa kokeilla Kolilla huippujen kierrosta. Reitin pituus on vain 1,4 kilometriä ja siinä pääsee näkemään kaikki Kolin parhaat maisemapaikat eli Ukko-Kolin, Akka-Kolin ja Paha-Kolin. Katso Huippujen kierroksen reittiesite (julkaisut.metsa.fi).
Vaikka Ukko-Kolin kansallismaiseman on nähnyt kuvissa sen miljoona kertaa, on silti aivan eri asia katsella sitä luonnossa. Kuvat eivät tee oikeutta näkymälle eivätkä tunnelmalle. Maisema mykistää ja sen ääreen voisi unohtua pitkäksikin aikaa. Toivottavasti palaamme tänne vielä.
Jean Sibeliuskin palasi Kolille vuonna 1909 eli 17 vuotta häämatkansa jälkeen. Vaikka hän oli matkustanut paljon ulkomailla, hän kirjoitti Kolin matkastaan päiväkirjaansa: “Kolilla! Yksi elämäni suurimmista kokemuksista. Suunnitelmia. La Montagne!”.
👉 Kesäinen roadtrip-synttäriyllätys, osa 1
👉 Kesäinen roadtrip-synttäriyllätys, osa 2: maatilamajoitus
Kaikki kuvat kotialbumista.