Monivuotisesta haaveestani tuli totta ja suoritin viestijän (ent. tiedottajan) opinnot! Maaliskuussa 2021 sain viestijän tutkintotodistuksen postissa. Koronasta johtuen todistusten jakoon liittyvät juhlallisuudet jäivät pois.
Olen kirjoittanut ja tuottanut laajemminkin sisältöä työssäni jo vuosia. Miksi sitten lähdin opiskelemaan viestintää? Ajattelin, että viestijän tutkinto toisi varmuutta viestinnän tekemiseen, toisi osaamistani näkyvämmäksi ja tietysti lisäisi sitä. Pitkään kuitenkin mietin, riittävätkö paukut vielä opiskeluunkin työn ja muun elämän tarjoileman hulabaloon ohella. Lokakuussa 2019 tein kuitenkin päätöksen ja ilmoittauduin opiskelemaan.
Viestijän opintojen piti alkaa 26.3.2020 Rastor-instituutissa Tapiolassa. No, juuri ennen opintojen alkamista iski edellä mainittu koko maailman polvilleen laittanut ja kaiken uusiksi kiepauttanut pikku virus rajoituksineen. Siksi opinnot alkoivat Zoomissa. Ja ne myös jatkuivat Zoomissa viimeisen kurssin viimeiseen päivään asti.
Kiinnostavatko sinua viestinnän opinnot? Mitä asioita Rastor-instituutin viestinnän tutkinnossa opiskellaan? Muun muassa näitä:
UUTISEN KIRJOITTAMINEN
Punaisena lankana opintojen läpi kulki sisällöntuotanto eri kanaviin. Tiedotteesta ei voi sellaisenaan tehdä somepostausta tai päinvastoin. Jokaisella tekstityypillä ja kanavalla on ominaispiirteensä.
Eniten odotin tiedotteen ja uutisen kirjoittamisen harjoituksia. Kursseilla tekemämme harjoitukset ja niistä saatu opettajan palaute auttoivat tehokkaasti huomaamaan omat “tämä on syytä kitkeä pois” -maneerit tiedottavassa kirjoittamisessa.
Ennen uutisen kirjoittamista, on syytä miettiä: miksi? Mitä uutta on tapahtunut ja mikä siinä on olennaista vastaanottajalle? Uutisen rakenteesta opimme, että jo otsikon luettuaan vastaanottajan pitäisi tietää, mistä teksti kertoo. Uutisen ensimmäinen virke avaa ja täydentää otsikkoa. Ensimmäisen kappaleen jälkeen lukijan tulisi tietää jo paljon asiasta.
Tekstin kirjoittajan tulisi osata vastata ainakin näihin kysymyksiin:
✏️ Mikä on tekstini tavoite?
✏️ Kenelle kirjoitan?
✏️ Mikä on tekstini laji ja millaisen rakenteen se vaatii?
✏️ Missä tekstini julkaistaan? Mitkä ovat kanavan erityisvaatimukset?
✏️ Uutinen/tiedote: alkaako tekstini tärkeimmästä asiasta
ja etenee loogisesti kohti taustaa?
✏️ Uutinen/tiedote: vastaako tekstini ainakin kysymyksiin:
Kuka? Mitä? Missä? Milloin? Miksi?
✏️ Onko kaikki, mitä kirjoitin, vastaanottajalle tarpeellista? Loppuiko teksti, kun asia loppui – vai jäinkö jaarittelemaan?
VisuaaliSEN VIESTINNÄN MAHDOLLISUUDET
Visuaalisen viestinnän kokonaisuus oli kaksiosainen. Ensimmäinen osa, visuaalisen viestinnän mahdollisuudet, käsitteli sitä, mitä on visuaalisuus ja miten sitä voi hyödyntää viestijän työssä.
Kuvien, videoiden ja tarinoiden merkitys kaikessa viestinnässä on kasvanut yhä suuremmaksi. Somefeediä selatessa huomio kiinnittyy usein kuvaan – tuskin muistamme aikaa, kun Facebookiin pystyi tekemään vain tekstimuotoisia postauksia. Herättävällä kuvalla saa mediatulvan keskellä nopeammin huomion – aivot käsittelevät kuvan 60 000 kertaa nopeammin kuin tekstin.
Nykyviestintä sisältää lähes aina kuvan ja tekstin yhdessä – niiden on kuitenkin tuettava toisiaan. Onnistunut kuvan ja tekstin liitto harvoin syntyy vahingossa, vaan vaatii suunnittelua!
Datan visualisoinnin osiossa perehdyimme infograafeihin, joista innostuin todella. Tylsästäkin datasta tulee mielenkiintoista, helpommin hahmotettavaa ja muistettavaa, kun sen esittää visuaalisesti infograafin muodossa! Todennäköisesti tänne blogiinkin tulee päätymään jokunen toteuttamani infograafi.
Visuaalisen viestinnän toisessa osassa, visuaalinen viestintä käytännössä, kävimme läpi kuvien ja videoiden käyttöä somessa. Perehdyimme kuvien editointiin Snapseedillä sekä kuvien sommittelun teoriaan ja käytäntöön. Video-osuudessa suunnittelimme mobiilivideon käsikirjoitukseen ja kuvasimme sen InShotilla.
Sosiaalinen media
Someen kirjoittaminen- ja sosiaalinen media markkinoinnissa -kursseilla käytiin läpi somen perusperiaatteita, strategiaa, työkaluja, mittaamista, somemainontaa sekä somen trendejä ja tulevaisuutta. Aika tuhti paketti siis!
Kaiken keskiössä somekursseillakin oli luonnollisesti laadukas sisältö. Organisaation somepresenssiä suunnitellessa ja ennen sisällön tuottamiseen syöksymistä tulisi miettiä samat kysymykset kuin muussakin tekemisessä: mitä, kenelle, miksi, missä ja milloin? Myös vastuualueet on syytä kirjata sisältösuunnitelmaan. “Kyllä tää jotenkin hoituu” ja “se tekee kuka ehtii”, tulevat tarkoittamaan sitä, että siellä täällä lojuu päivittämättömiä someraatoja.
Kaikkia somekanavia ei tule ottaa suinpäin käyttöön, vaan miettiä:
👍 miksi menemme someen?
👍 keitä somessa tavoittelemme?
👍 mitä somekanavia tavoittelemamme henkilöt käyttävät?
👍 milloin asiakkaamme ovat somen äärellä?
👍 millaisella sisällöllä sitoutamme asiakkaat?
👍 miten asiakas hyötyy somesisällöistämme?
👍 miten sisältö tukee brändiämme?
👍 miten vuorovaikutamme asiakkaidemme kanssa somessa?
👍 vastuunjako
👍 miten seuraamme ja mittaamme sitä, onko somepanoksestamme hyötyä?
Asiakkaiden kanssa täytyy keskustella (myös) somessa, vastata kommentteihin ja kysymyksiin, herättää tunteita kiinnostavalla sisällöllä, aktivoida kyselyillä ja kysymyksillä. Somea ei voi enää käyttää vain yrityksen ilmoitustauluna, jonne yksisuuntaisesti tuutataan sisältöä – ja pahimmassa tapauksessa vieläpä sama sisältö kaikkiin somekanaviin!
Edellä mainittujen kurssien lisäksi viestijän opintojen aikana
✅ teimme viestintäsuunnitelman
✅ perehdyimme hakukoneoptimoinnin saloihin
✅ harjoittelimme puheviestinnän taitoja
✅ analysoimme organisaation sisäistä ja ulkoista viestintää
✅ suunnittelimme onnistuneen tapahtuman
✅ viilasimme pilkkua eli opiskelimme kielenhuoltoa
… ja varmasti vielä monta asiaa, joita ei tullut tässä mainittua.
Viestijän opintojen aikana nälkä kasvoi syödessä. ToDo-listallani olisi vielä muutamakin kiinnostava tutkinto…