Gardajärvi, Italia

Kaasu pohjassa Gardalla

Emme ole mieheni kanssa laisinkaan juhlaihmisiä. Edelliset omat juhlamme olivat ylioppilasjuhlat ysärillä. Sen jälkeen olemme skipanneet juhlimisen ja lähteneet isompina juhlapäivinä reissuun. Useimmiten Tallinnaan, mutta joskus jopa muuallekin. Häämatkastamme kerroin aiemmassa blogipostauksessa.

Kun täytin edellisen kerran tasakymmeniä, vietimme muutaman päivän Italian Gardajärvellä. Paikka oli niin upea, että se jäi ehdottomasti “pakko päästä vielä uudelleen” -listalle. Vahva suositus!

Vuokra-autolla Gardajärvelle

Olimme vuokranneet lomamme ajaksi Opel Corsa 1.0:n. Se olisi näppärä pieni kulkupeli Italian kapeilla kujilla. Malpensan lentokentälle laskeuduttuamme haimme auton sovitusti parkkihallista ja lähdimme ajamaan kohti määränpäätämme, Gardajärven rannalla sijaitsevaa Salòn kaupunkia ja majapaikkaamme siellä.

Pari ensimmäistä lomapäivää kului lähiympäristöön tutustuessa ja sitä ihastellessa. Gardajärven ympäristössä on oikeastaan ihan sama, minne suuntaat. Kaikkialla on kaunista ja maisemat ovat kuin tauluja.

Nakymä Gardajärvelle
Nakymä Gardajärvelle
Mitäpä tässä voi muuta tehdä, kuin istua ja huokailla.
Aamukahvimaisemasta ei voinut valittaa.
Majoituimme Salòn kaupungissa.
Salò (ei Salo) By Night

Kierros Gardajärven ympäri

Gardajärven ympärysmitta on 158 km ja sen levein kohta 18 km, joten kiireisempi matkailija kiertää sen helposti päivässä. Matkan varrella vastaan tulee toinen toistaan kauniimpia kohteita, joissa tekisi mieli viipyä pidempäänkin.

Omalla kierroksellamme suuntasimme autolla Salòsta kohti Riva Del Gardan kaupunkia. Jalkauduimme sopivin väliajoin katselemaan maisemia.

Riva Del Garda

Torbolen kalastajakylä

Paikka, johon jumituimme kierroksellamme pidemmäksi aikaa, oli aivan ihana Torbolen entinen kalastajakylä. Torbolen kylä on ylhäältä kuvattuna tämän bloggauksen pääkuvana. Kylä sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Rivan kaupungista. Torbolessa oli ihana tunnelma ja upeat maisemat vuorille ja Gardajärvelle.

Torbolen ranta on tuulinen, mikä oli erittäin tervetullutta kuumana hellepäivänä. Tuulet houkuttelevat myös surffaajat ja purjehtijat Torboleen.

Torbolen entinen kalastajakylä
Torbolen rantakadulla kelpaa katsella maisemia.
Torbolen rantakatu ja paikallisia siivekkäitä.
Torbole on tuulisuutensa vuoksi surffaajien ja purjehtijien suosiossa.
Talo Torbolessa
Kivat lounasmaisemat – check
Tiramisu Italiassa on aivan eri asia kuin tiramisu Suomessa.

Kohteena Monte Baldon vuoristo

Gardajärven kierroksella eteemme tuli myös 2 218 metriä korkea Monte Baldo -vuoristo.

Kapeilla teillä riitti ruuhkaa ja vaaran paikkoja. Gardajärvellä autoillessa ei ole varaa siihen, että ote herpaantuisi…
Pikku Opelimme valmiina vuoriston valloitukseen

Vuoriston huipulle kulki kaapelihissi. Jos olisimme miettineet hetken, olisimme ehkä ajaneet Malcesinen kaupunkiin eli hissin lähtöpaikkaan ja lähteneet sieltä hissillä kohti vuoristoa. Sen sijaan suuntasimme vuoristoon ja kaapelihissin korkeampaan määränpäähän pikku Corsallamme. Takanamme ajoi ryhmä motoristeja.

Auto liukui taaksepäin kohti motoristeja

Auto jaksoi pinnistellä jopa muutaman sata metriä rinnettä ylös, sitten sen puhti loppui totaalisesti. Siippa painoi kaasua, mutta auto vain suti, jurnutti, ähisi – ja lähti liukumaan taaksepäin. Motoristilauma pysähtyi. Automme ei totellut enää mitään käskyjä saati kauhun huutoja, vaan valui rinnettä alaspäin kohti moottoripyöräilijöitä. He lähtivät perääntymään.

Valuimme rinteen alas saakka, epäilemättä kirosanoja päästelevät motoristit peruuttivat takanamme. Siihen jäivät vuorikiipeily-yrityksemme ja loppuloman vietimme visusti tasaisella maalla.

Älä lähde vuoristoajelulle 1-litraisella moottorilla varustetulla kulkupelillä

Kymmenen pisteen vinkki siis Italian matkaajille: jos mielit vuoristoajelulle vuokra-autolla, tarkista ja varmista, että autollasi pääsee kulkemaan vuoristossa. Pienimmän mahdollisen moottorin omaava Opel Corsa 1.0, ainakin on täysin tehoton kulkupeli vuoristoajeluun 🙈

Meidän reissuilla nämä autovalinnat eivät ole aina osuneet kohdalleen. Olen aiemmin kirjoittanut blogipostauksen Kreetan matkastamme, jolloin luulimme matkaavamme ihan perusrannalle. Sinne päästäksemme jouduimme yllätykseksemme selviytymään ensin Balosin vaikeakulkuisesta, maasturia vaativasta vuoristosta avo-Beetlellä.

Verona – Romeon ja Julian kotikaupunki

Italialaisen vuoristösäikähdyksen jälkeen suuntasimme hengityksen tasaamiseksi hieman lempeämpään kohteeseen eli Veronan kaupunkiin. Verona on Romeon ja Julian rakkaustarinan tapahtumapaikka. Yksi kaupungin suosituimmista nähtävyyksistä onkin Julian parveke.

Julian parveke. Tämän parvekkeen alla Romeo Juliaa odotteli.

Veronaan kannattaa ehdottomasti tutustua vain palloillen ympäriinsä ja nauttien keskiaikaisesta tunnelmasta. Veronan keskusaukiolla, Piazza Bralla istuskellen pääsee seuraamaan paikallista elämänmenoa.

Keskellä kaupunkia kohoaa roomalainen amfiteatteri Arena. Noin 2000 vuotta sitten rakennettu amfiteatteri on yksi parhaiten säilyneitä Rooman ajan rakennuksia.

Niin ikään roomalaisajalta on säilynyt myös keskustassa Adige-joen ylittävä silta Ponte Pietra.

Portoni della Bra on keskiaikainen portti, joka johtaa Veronan Piazza Bra -nimiselle keskusaukiolle.
Oikealla Rooman valtakunnan aikainen amfiteatteri, Arena.
Veronan läpi virtaa Adige-joki, jonka voi ylittää esimerkiksi Ponte Pietra -siltaa pitkin.
Vanhojen talojen parvekkeet – yksi lempikuvauskohteitani paikasta riippumatta.

Kotiinpaluu – vai eikö sittenkään

Kaikki hyvä loppui tälläkin kertaa aikanaan. Loma oli lopuillaan. Lento kotiin lähtisi seuraavana päivänä ja paluu töihin olisi edessä sitä seuraavana päivänä. Lähtöpäivää edeltävänä iltana kirjauduin Lufthansan sivuille tekemään lähtöselvitystä etukäteen.

Flight canceled. Niin, mitäpä sitä muuta.

Lentoomme liittyvien tietojen sijaan sivuilla oli kaksi sanaa: Flight canceled. Niin, mitäpä sitä muuta. Lentonne on peruttu, pärjäilkää 👋

Soitimme samantien Lufthansan asiakaspalveluun ja jäimme jonottamaan linjoille ilman mitään tietoa siitä, mitä on tapahtunut ja miksi lentomme on peruttu ilman ilmoitusta.

Kun vihdoin pääsimme asiakaspalvelijan puheille – ja heitä oli langan päässä useampi – heillä oli todella hauskaa tilanteemme kustannuksella. Läppä lensi ja naurua riitti – paitsi meillä asiakkailla.

Niin sanotuista asiakaspalvelijoista ei ollut tilanteessamme mitään apua. Lentomme oli peruttu, eikä muissa huomisen koneissa ollut yhtäkään paikkaa vapaana. Jätimme heidät naureskelemaan seuraaville asiakkaille.

Loppu hyvin, kaikki hyvin

Googlettelemalla meille selvisi, että lentomme oli peruttu, koska huomenna olisi kolme tuntia kestävä lennonjohtajien lakko. Kaikista kellonlyömistä meidän lentomme osui tietenkin juuri tuolle kolmen tunnin lakon ajalle.

Kaikki meidät tuntevat tietävät, että olemme elämämme aikana keränneet koko sarjan isoja ja pieniä ”ei kellekään voi noin käydä” -juttuja ja tämä oli taas yksi niistä pienistä. Toki myös sarjaa “First World Problems”.

Seuraavana aamuna kerroimme hotellin omistajalle, että lentomme on peruttu emmekä pääse lähtemään.

Seuraavana aamuna menimme ilmoittamaan hotellin omistajalle, että lentomme on peruttu, emmekä pääse lähtemään vielä tänään. Hän otti luurin käteen ja soitti – emme tiedä minne tai mitä hän puhui – italian kieltä joka tapauksessa, nopeasti ja kiihtyneesti, käsillään elehtien.

Puhelun päätyttyä hotellimme omistaja kertoi, että hän järjesti meille lennot Frankfurtin kautta Suomeen – tälle päivälle ja niihin koneisiin, joiden piti olla täynnä. Täysiä niiden oli hänellekin ensin kerrottu olevan, mutta jostakin ne paikat kuitenkin vielä meille löytyivät, kun hän tarpeeksi tivasi.

Kiitos tomeran emäntämme, pääsimme kuin pääsimmekin lopulta lennolle ja ajoissa takaisin Suomeen.

Kaikki kuvat omasta kotialbumista.

4 Comments

  1. Anskulip

    Hei! Paljon tuttuja paikkoja minulle. Itse olen majoittunut Pacengossa järven itäpuolella, Peschiera del Gardassa järven eteläpäädyssä ja Moniga del Gardassa järven länsipuolella. Kiersimme autolla järveä ympäri ja taas kerran ympäri ja kaikki nuo paikat joissa kävitte, on tuttuja mulle, paitsi Veronassa en käynyt, Venetsiassa kylläkin kaksi kertaa! Ja se on huikea paikka! Samoin kävimme monte baldolla ja sinne menimme kaapelihissillä. Oi että, on niin mahtavaa muistella reissuja omien muistojen ja kuvien kautta, mutta myös toisten ihmisten tarinoiden kautta ja nähdä että on muitakin “hurahtaneita” ja matkakuumeisia! Vaikka en ole päässyt matkustamaan niin usein kuin oisin halunnut, niin oon kiitollinen että olen jonkun verran saanut reissata. Toivottavasti jonain päivänä voisi taas nousta lentokoneeseen ja kokea sen jännityksen ja ilon tulevasta matkasta!

  2. Jonna

    Kiitos kommentista Ansku 🌸 Nuo paikat Gardajärven ympärillä on niin ihania. Kuulostaa siltä, että sä tutustuit niihin perinpohjaisemmin kuin me. Ja toi hissi Monte Baldolle – kadehdin fiksua valintaa 👏🏻 Me ei sitä huippua päästy näkemään ollenkaan, eli takas on sit joskus mentävä…

  3. Anskulip

    Olen ollut Gardajärvellä kolme kertaa, yhteensä laskettuna kolme viikkoa. Siinä ajassa kyllä ehtii nähdä ja kokea . Voisi vaikka romaanin kirjoittaa. 😉 Ehdottomasti teidän pitää mennä takaisin ja käydä monte Baldolla! Kävittekö järvellä risteilemässä? Sekin oli huikea kokemus! Oi nyt tulee muistoja mieleen..

    1. Jonna

      No juu romaaniin olisi kyllä ainekset kolmen viikon ajalta. Me oltiin vain muutama päivä. Siksi ehkä tuntuikin, että jotain jäi kesken. Vaikka se tunne tulee kyllä reissun päättyessä melkein aina 😒

      Ei käyty risteilemässäkään eli sekin vielä ToDo-listalla Monte Baldon valloituksen lisäksi.

Vastaa